Luppoaikaa

Niin se Äijä tosiaan lähti ja nyt Luppo on täällä ainoana pentuna. Tuntuu kyllä todella hiljaiselta. Vähitellen pitäisi varmaan tehdä Tuiskun perheen tavoin suunnitelmaa koiran kouluttamisesta. Nenätyöskentelyä ja perustottelevaisuutta ainakin leikkimisen ja rauhoittumisen vahvistamisen lisäksi tulee ohjelmaan.

Eilen aamulla tosiaan kerroin Äijälle, että illalla sitten on muutto omaan kotiin edessä. Se halusi sen jälkeen viettää aikaa ihmisten kanssa aivan kuin keskustellakseen vielä viimeiset kerrat. Iltapäivästä käytiin vielä pariin kertaan mettälenkillä, että uni maittaisi paremmin matkalla.

Lämpimänä kesäpäivänä on kiva uida vähän

Pennut löysivät Saanan jemman metsästä.
Pummitätiä hivenen harmitti...

Äijä kävi vielä puutarhassa piknikillä

Ei tää tyyppi ressannut lähtöä

Juuri ennen Äijän ihmisten tuloa, se veti vielä kunnon leikit siskon kanssa. Painitkin saivat trampoliiniulottouuden, kun teltan seinä toimi mukavan joustavana alustana. 

Joustava teltan seinä on kuin seinätrampoliini

Aamulla sainkin viestin, että matka oli mennyt ensimmäisen puolen tunnin itkeskelyä lukuunottamatta hyvin. Kuvien perusteella Äijällä näytti olevan täysi työ hienoon ympäristöön tutustumisessa. Siinä sillä riittääkin työsarkaa, kun ottaa haltuun koko pihapiirin hallinnan ja äijäilee vähän naapurin tyttökoirallekin. Todella mukavat ihmiset Äijäkin sai itselleen.

Seurakoiran tärkeä tehtävä on olla läsnä