Nella istui tyyriinä etupenkillä, ettei sen tarvinnut koko ajan pitää maitobaarikaapin avainta poissa pentujen ulottuvilta. Lapset olivat keskenään takaosastossa, mutta niistä ei nyt ole mitään kuvia, kun kännykän kameraa ei voi käyttää handsfreen avulla.
Mökki olikin viilein paikka olla. Automatkailun rasituksia ja lämpöä nukuttiin pois pari tuntia mahdollisimman leveässä asennossa lattialla, nauttien sen antamasta viileydestä. Musta koira ja aurinko ei ole paras mahdollinen yhdistelmä.
Tänään Ukonkuukunen sai taustajoukoiltaan kutsumanimensä. Tuisku osoitti heti illalla olevansa nimensä veroinen ravistelemalla jotain vanhaa juolavehnätupasta. Kuva on _vähän_ epäselvä!
 |
| Tuisku vauhdissa |
 |
| Täältä jostain se ravistettava hieno juttu löytyi |
Samassa multakasassa, joka vielä aamulla oli tulppaanipenkki, viihtyivät myös muut pennut. Lapinlemmikki oli se pentu, joka aloitti eilen penkin uudelleenmuotoilun ja tänään se sai kaverikseen myös Korpikihokin. Luppoarnikki ei ymmärtänyt, mitä kuiten kummaa kaverit hakevat, vaan pisti maate mukavan viileään turpeeseen.
 |
| Lupon pesä ja Korpikihokin kaivanto |
Luppoarnikki näkyi löytävän pesäpaikkoja myös rappujen alta. Sinne Nella ja Saana ovat kaivaneet hienot montut hellesuojikseen. Kohta pitää tehdä hiekansiirtoja takaisin montuista, ettei ihmisenkin jalat lipsahda sinne rappusten asemesta. Mutta onhan se ihan selvää, että koiran pitää saada kaivaa itselleen aina uusi, viileä, kostean hiekan kerros, johon voi laittaa mukavasti maate.
 |
| Luppoarnikin kaivantopesä rappujen alla |
Tänään Tähtivalokki sai uuden kodin. Se pääsee Heinin kanssa isolle kirkolle ja toteuttamaan itseään hienona harrastuskoirana agilityssä, henkilöhaussa ja jälkihommissa. Noin aktiivinen toiminta riittänee jopa Tähtivalokin vireystasolle. Siinä on kyllä pentu, joka ei pelkää mitään eikä ketään, ja jolla Duracell paristo kestää ja kestää. Pentupersoona isolla P:llä. "Teevee" on varmasti aivan mahtava harrastuskoira, jolla riittää moottoria lajiin kuin lajiin. (Teevee-nimi ei ole pennun kutsumanimi, vaan yksi lukuisista hellittelynimistä juuri tuolle erityiselle pennulle.
Korpikihokki ja Puna-ailakki hakevat nyt itselleen omannäköistä kotia. Keskiviikon (tai viimeistään perjantain) Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistava rivi-ilmoitus tuonee niillekin kotiehdokkaita.
Eilen varasin pennuille ajan ensi viikon tiistaiksi eläinlääkärin tarkastukseen ja mikrosirutukseen. Meidän ykkössuosikkieläinlääkäri, Eva Poulsen, on ollut ihana neuvolan täti Nellalle sen pentuaikana. Oli siis hyvin helppo päättää, mille lääkärille pentujen kanssa mennään.
Sirutuksen jälkeen pentujen rekisteröinti-ilmoitus lähtee Kennelliittoon ja kakarat saavat rekisterikirjansa paluupostissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti