Vilinää

Nyt on työreissu tehty ja palattu arkeen. Tana, Tenojoen laaksossa sijaitseva kylä, oli hieno paikka piipahtaa. Ihmeteltiin siellä mm. porojen elektronisia korvamerkkejä. Mielenkiintoista.

Ivaloon lentäessä maisemat suorastaan huusivat kutsuaan. Rinkan pakkaaminen saa tosin odottaa sitä, että lapset lentävät pesästä.

Pesästä tuli mieleen pihapiirin toinenkin iloinen perhetapahtuma: talitintti on tehnyt pesän meidän savustimeen, josta kuuluu nyt iloinen sirkutus, kun sielläkin puolenkymmentä jälkeläistä huutaa ruokaa.

Linnunpönttö

Lauantai oli niin tapahtumarikas, että en jaksanut enää illalla kirjoittaa. Meillä kävi työkavereita, pennunostaja sekä Riikka & Jussi, joista viimeksi mainitut kuvasivat pentuja, lainasivat pentuaitauksen ja toivat lisää ruokaa koirille. Aika harva koiranruokakauppa toimittaa ruokasäkit suoraan autotalliin omalle paikalleen :)

Lisätila tuo lisää liikettä

Aitauksessa tuntee itsensä lintuemoksi, jolla on poikaset alla.

Sisälläkin on sisustettu uudelleen ja sanomalehdet ovat vallitseva sisustuselementti koiranlelujen ohella. Alla Lapinlemmikki esittelee prinsessamaista lelutaivastaan.

Lemmikkieläimen tavarataivas

 Nellakin on lopulta tervehtynyt ja nauttii elämästään. Se leikittää pentuja yksitellen ja laumassa, ja maitobaari alkaa näyttää melkoisen tiiviiltä.

Tänään syötiin matolääkettäkin. Ruokaan sotkettava Nemavet on kyllä todella helppo antaa niin pennuille kuin emällekin. Kaikki söivät lääkkeen hyvällä ruokahalulla.

Laitan tähän loppuun vielä pihalta löytämäni puna-ailakin. Niin kukka kuin koirakaimansakin ovat tosi nättejä tyyppejä.