lauantai 18. kesäkuuta 2016

Kotilauantai

Pennut saivat tänään olla ihan vain kotona. Sateinen keli oli mukavan viileä touhuta ulkoleikkejä.

Eilinen Tuiskun hetkellinen ontuminen sai ei-toivottua jatkoa. Ei kuitenkaan Tuisku, vaan Korpikihokki onnistui jättämään takajalkansa pinteeseen. Se kiskoi jalkaansa saaden sen irti, ja huolestuin valtavasti, kun pentu ei varannut painoaan jalan päälle juuri ollenkaan. Aloin jo soittaa eläinlääkärille, kun pentu alkoi nukkumaan kaikessa rauhassa.

Koska oli vasta aamu, päätin katsoa, onko Korpikihokkikin yhtä nopea parantumaan kuin Tuisku ja soittaa lääkärille, kunhan Kihokki herää ja voin tutkia sitä lisää.
Niinhän siinä kävikin, että unilta herättyään Kihokista ei huomannut ontumista ollenkaan. Voin kyllä hyvin kuvitella, miten omakin koipi voi vääntyä kipeästi, mutta riittävän lievät vääntymät menevät nopeasti ohi. 

Ensimmäisten päiväunien jälkeen johdatimme Nellan kanssa koko porukan valtavan pitkälle metsäretkelle. Kuljimme kaikkiaan ehkä noin 30 metrin matkan, joka toki on noin pienille ihan hyvä suoritus.

Hiekka-/murskepohjalta lähdettiin kohti synkkää metsää


Neppu opasti, kuinka turvekannon sisältä etsitään jyrsijöitä

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt...

Korpikihokki tutustui myös metsänhoitoon

Täytyy kehua erityisesti Tähtivalokkia, joka usein seuraa ihmistä kuin hai laivaa. Hieno pentu ottaa kontaktiakin kuin vanhemmat ikään.

Valtavan retkemme jälkeen pennut testasivat uusia patjoja, jotka heitin kuistin alle sateen suojaan. Ekovillalevy pussilakanan sisällä on ylijäämämateriaaleista tehty kierrätyspeti, joka näkyi kelpaavan loistavasti pennuille.

Äijäkuukunen etualalla testaamassa uutta petiä
Illan suussa pennut saivat taas astetta kovempaa purtavaa, kun pakkasesta ottamani hevospalaset sulivat syöntikuntoon. Saana päivysti vesi kielellä pentujen syömistä.

Korpikihokki (punainen panta) ja Lapinlemmikki

Vasemmalla Äijäkuukuen syö luuta ja Luppoarnikki ihmettelee.
Lapinlemmikki ja Puna-ailakki keskittyvät olenneiseen

Olen jo syöttänyt minimaalisia Frolic-palasia pennuille. Olisi hienoa, jos ne osaisivat palkkautua Froliceilla jo pienestä pitäen. Nimen opettelussa yksittäin annettava ruoka / herkku auttaa kummasti. 

Puna-ailakki osaa poseerata

Mahat täynnä on mukava makoilla.
Korpikihokki, Tähtivalokki ja Lapinlemmikki näyttävät lepoasentojen mallia.






3 kommenttia:

  1. Voi ihanaiset pentuset! Elämä on seikkailu! Mikäs retki se sellainen on, ettei makkaraa paistettu! :-)

    VastaaPoista
  2. Voi ihanaiset pentuset! Elämä on seikkailu! Mikäs retki se sellainen on, ettei makkaraa paistettu! :-)

    VastaaPoista
  3. Pitääkin lisätä makkaranpaisto retkiohjelmaan :)

    VastaaPoista