Lisää vieraita :)

Tänään pentuja kävi katsomassa Tähtivalokin nimikkoperhe, joka on siis samalla pentueen isä-Joikun kotiväki. Oli aivan ihana nähdä, miten pennut eivät olleet moksiskaan lapsista - ja miksipä olisivatkaan olleet. Nämä selvästi koiriin tottuneet lapset ja nuoret osasivat käsitellä pentuja niin kauniisti, vaikka nuorin käsittelijä olikin vasta puolitoistavuotias. Eikä nuori herrasmies ollut edes pahoillaan, vaikka joutui siivoamaan pissat kätensä päältä.


Nuorimuksen iloääntely sai minutkin ilostumaan: juuri tällaista meille kaivataan. Jos pentujen varhaiskasvuympäristön äänekkäin ja yllättävin tapahtuma on radion äänimerkki, ei pennuilla olisi kovin helppoa uudessa perheessä.

Oli myös mukava vaihtaa ajatuksia hyvässä seurassa. Aika meni kuin vilahtaen ohi. Tervetuloa uudelleen vaikka jo huomenna :)

Pedakoomikkoina pohdittiin sitä, pitäisikö pennuille turvata sukupuolineutraali ympäristö, ettei niille tule mitään vinoumia. Vai voiko poikapentu todellakin käyttää vaaleanpunasävyistä lelua tyynynä ilman että sen äijämäisyys kärsii? No, leikki sikseen: onneksi koirankasvatuksessa ei tarvitse miettiä mitään tällaista, vaan Äijä on Äijä tyynynsä väristä riippumatta.

Sama myös Ukolla: ei ole hirveä väri hirvessä pennun vika eikä vie sen identiteettiä mihinkään suuntaan.