perjantai 20. toukokuuta 2016

Tyttötrio

Esittelemättä on enää kolme tyttöä, numerot viisi, kuusi ja seiska. Ennen jokaisen syntymää olin jo varma, että nyt ei enää synny enempää pentuja. Olihan ultrassa tosiaan näkynyt vain kolme.

Vitonen, kaikin puolin helppo pentu.

Viitonen sai merkkitäplän selkäänsä. Se on myös aika helppo pentu, painokin kehittyy nyt kivasti. Pari kertaa sen punnitustulos on pitänyt merkitä huutomerkillä, jota käytän muistuttamaan siitä, että pennun maitobaaripaikka pitää olla seuraavalla imetyskerralla eturivissä. Tai tässä maitobaarissa oikeastaan paras paikka on emän takajalkojen lähellä.

Vitonen ja veli.


Viitosen luonne tuntuu tasaiselta ja tissikisassa se osaa usein koukata etuoikealta eturiviin. Pentu on sievä kuin mikä, sekin, ja on ottanut veljestä mallia nukkuma-asennoissaan.



Pentu numero kuusi.

Kuutonen on lapa-kylki -merkitty. Tyttö painoi jo syntyessään 425 grammaa ja oli pitkään suurin pentu. Eläväinen Erkki -poika kuitenkin ohitti sen kasvussa juuri ennen kuin nämä kaksi pentua pääsivät ensimmäisen kilon täyttymisen rajapyykille. Sen jälkeen Erkki on joutunut antamaan periksi tälle Mantalle - tyttö on taas kasvukäyrän ylimpänä.

Tämä tyttö on oikea taistelija imetystilanteissa. Se tietää tasan tarkkaan, missä on parhaat nisät ja vaihtaa nisää juuri oikea-aikaisesti saadakseen maksimoitua maitomääränsä. Päättäväinen neitokainen. Voin hyvin kuvitella, miten samalla määrätietoisuudella saadaan karkulaiset palautettua tokkaan alta aikayksikön.

Seiskakin on seurallinen jauhotassu.


Seiska sai merkin takapuoleensa.Peppumerkki on myös näitä tutittelijoita, mutta ei kuitenkaan aivan niin innokas keinonisän kimpussa kuin varsinaiset tuttitytöt. Jos pentulaatikosta kuuluu jotain ininää, on seiska usein se, jolla on tyyny huonosti. Eikä se tietenkään ole huono asia sanoa, jos pitää jostain sanoa. Seiskaa kuvasin äsken puhelimen kameralla, kun vähän seurusteltiin sohvalla.

Sievä kuin seiska pienenä
Sillä on myös erikoisia nukkuma-asentoja, usein esimerkiksi pää pitää saada kaverin pepun päälle - ja jos se tyyny lähtee pois, niin pitäähän sitä komentaa takaisin. Seiska on kova kiipeilemaan ja sen koordinaatio ja lihaksisto kehittyy nopeasti. Olisko tässä hyvä koira kiipeämään A:n päälle ja puomille? Vai olisikohan se tyytyväinen pelkkään sohvalle kiipeämiseen? Aika näyttää.
...yhä ylös yrittää...



2 kommenttia:

  1. Hienoja tyttöjä, kerrassaan ihania!

    VastaaPoista
  2. P. S. Edellinen kommentti on kyllä Päiviltä :-). Ja tämä korjauskin.

    VastaaPoista